image1 image2 image3 image3

Vesiliikennelakia uudistetaan

Turvallisesti vesillä ry:n lausunto hallituksen esityksestä uudeksi vesiliikennelaiksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi vesiliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Turvallisesti vesillä ry kiittää sille varatusta tilaisuudesta lausua kyseistä luonnosta hallituksen esitykseksi. Samalla Turvallisesti vesillä ry kiinnittää huomiota lausuntopyynnön ajankohtaan ja tiukkaan aikatauluun juuri kiivaimpaan veneilysesonkiin.

 

Turvallisesti vesillä ry on perehtynyt lausuttavana olevaan luonnokseen ja tarkastellut sitä yleisen veneilyturvallisuuden sekä koulutusorganisaation näkökulmasta. 

Yleistä sisällöstä ja tavoitteista

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi vesiliikennelaki. Luonnoksessa ehdotetaan: 

1. vesiliikenteen liikennesääntöjen ja sen ohjaamisen periaatteiden ajanmukaistamista ja kokoamista yhteen lakiin,


2. uutta huviveneen päällikköä koskevaa sääntelyä, 

3. vuokravenesääntelyn keventämistä sekä 

4. sanktiojärjestelmän ajanmukaistamista. 

 

1. Vesiliikenteen hajanaisen lainsäädännön kokoamista yhteen lakiin Turvallisesti vesillä ry pitää tietyin varauksin kannatettavana. Kansainväliseen sopimukseen perustuva Meriteiden säännöt (COLREGS) on kokonaisuutena niin laaja ja kattava, että sen osittainen liittäminen ehdotettuun lakiin jättää kokonaisia, tärkeitä osia pois sääntelystä - kuten esimerkiksi valojen ja merkkikuvioiden teknilliset yksityiskohdat. Näiden osalta ehdotettuun lakiin on kuitenkin sisällytetty voimassaolevista sisävesisäännöistä osia. 

Tämä kaikki sekoittaa ja hankaloittaa lakia ja sen tulkintaa, vaikka tarkoituksena on ilmeisesti ollut selkeyttäminen. 

Lisäksi, eri lakien, asetusten ja määräysten yhdistäminen kokonaisuuden selkeyttämiseksi olisi tehtävä yhtenäistämällä ja ajanmukaistamalla sekä terminologiaa, että käytäntöjä. Yleisestikin esityksessä on käytetty termejä moottorilla varustettu vesikulkuneuvo ja purjeilla varustettu vesikulkuneuvo. Nämä aiheuttavat sekaannuksia ja johtavat harhaan. Näiden sijaan tulisi käyttää oikeita termejä, kuten moottorivene ja purjevene. 

2. Päällikköä koskevan sääntelyn lisääminen on sinänsä kannatettava ajatus, mutta tässäkin on joitakin epäjohdonmukaisuuksia. Lakiesitys nostaa myös esiin automatisoitujen vesikulkuneuvojen mahdollistamisen. Vesikulkuneuvon ja siinä olevien ihmisten turvallisuudesta ei voida vastata etänä, vaan vastuuhenkilön, eli päällikön tulee aina olla läsnä vesikulkuneuvossa. Läsnäolon merkitys korostuu etenkin vaara- ja onnettomuustilanteissa, joissa pelastustoimenpiteiden johtamisen tulee tapahtua välittömästi ja paikan päältä. Näin ollen mahdollinen automaatioveneily suurella todennäköisyydellä heikentää vesiliikenteen turvallisuutta. 

3. Vuokravenesääntelyn keventämisessä on kannatettavia ajatuksia, mutta ehdotetun mukaisena sääntely on erittäin sekava ja suurella todennäköisyydellä heikentää vesiliikenteen turvallisuutta. Kannatettavaa on katsastusvaatimusten poistaminen miehittämättöminä vuokrattavilta veneiltä. Tämä tukisi jakamistaloutta. 

Sen sijaan miehitettynä vuokrattavien veneiden osalta Turvallisesti vesillä ry pitäytyy edelleen samassa kannassa kuin aiemmassa arviomuistion lausunnossaan. Miehitettynä vuokrattavilla vesikulkuneuvoilla tulisi säilyttää varuste- ja katsastusvaatimukset sekä pätevyysvaatimukset. Vuokraajan tulee aina voida luottaa siihen, että kyseinen vene on ehjä ja turvallinen ja sen päälliköllä on siihen riittävä osaaminen. 

Turvallisesti vesillä ry:n mielestä miehitetyn vuokraveneen kuljettajalla tulisi aina olla vuokraveneenkuljettajan pätevyyskirja, jolla varmistetaan, että kuljettajalla on maksavien matkustajien kuljettamiseen riittävä ammattitaito ja ensiapukoulutus. 

Varuste- ja katsastusvaatimuksia voitaisiin keventää jonkin verran, mutta ei kuitenkaan normaalin vesikulkuneuvon tasolle. Miehitettynä vuokrattavan vesikulkuneuvon varusteissa tulisi olla muun muassa pelastautumisvälineistöä, kommunikointivälineistöä ja ensiapuvälineistöä. 

Trafi on itsekin julkaisussaan 22/2016 Vuokraveneitä koskevien erityissäädösten kumoaminen - Vaikutusten arviointi, todennut, että: ”viranomaiskatsastuksista ja lupakirjamenettelystä luopuminen heikentää vuokravenetoiminnan turvallisuutta ja lisää onnettomuuksia. Katsastusvaatimusten poistuessa veneiden vaatimustaso laskisi automaattisesti. Sen seurauksena nykyinen kalusto saattaisi rapistua ja alalle voisi tulla yrittäjiä, jotka vuokraavat vanhoja romuja tai olosuhteisiin soveltumatonta kalustoa helpon rahan toivossa”.

4. Sanktiojärjestelmän ajanmukaistaminen vaikuttaa sopimattomalta vesiliikenteen käyttöön, koska malli on otettu tieliikennelain esityksestä. Vesiliikennettä ja maantieliikennettä ei voi missään määrin verrata keskenään. Lisäksi sanktioinnissa on epäjohdonmukaisuuksia.

Yksityiskohtaisia kommentteja

1 luku

Pykälässä säädetään pääasiallisesta vuokravenekäytöstä. Perustelematta ja määrittelemättä jää, mikä on pääasiallista käyttöä. Mikäli veneenomistaja vuokraa venettänsä miehitettynä koko kesän ajan ja esimerkiksi muutamana viikonloppuna tai iltana veneilee itsekseen ei-kaupallisesti, herää kysymys onko veneen pääasiallinen käyttö tuolloin vuokravenetoimintaa vai ei. Tässä on helposti löydettävissä porsaanreikä lain kiertämiseen, jolloin laki asettaa eri veneet eriarvoiseen asemaan - esimerkiksi pieniin vesibusseihin nähden, joilta vaaditaan säännölliset katsastukset ja päälliköllä tulee olla pätevyyskirja.

Lisäksi perusteluissa mainitaan, että jos toiminta olisi ammattimaista, muttei pääasiallista, siihen voitaisiin soveltaa silti myös alempaa promillerajaa. Missä menee tämän raja? Lainsäädännössä ei voida asettaa epämääräisiä rajoja, vaan sääntelyn tulee olla tarkkarajaista, etenkin sanktioinnin osalta. 

1 momentin 1 kohdassa vesikulkuneuvon määritelmän laajennus koskemaan myös vesillä liikkumiseen käytettävää - vesillä liikkumiseen tarkoitetun sijaan - on erittäin hyvä ja kannatettava lisäys. 

Momentin 4 kohdan vuokraveneen määritelmä on edelleen sekava, kuten aiemmassakin sääntelyssä. Määritelmän mukaan vuokraveneellä ei tarkoitettaisi purjevenettä, jonka runkopituus on alle 5,5 metriä. Vuokraveneellä ei tarkoitettaisi myöskään alle 5,5 metristä vesikulkuneuvoa, joka on varustettu alle 15 kW moottorilla. Määritelmän mukaan alle 5,5 metrinen purjevene, joka on varustettu yli 15 kW moottorilla olisi siten vuokravene. 

Momentin 11 kohdassa määritellään ankkurointi. Tämä määritelmä poikkeaa voimassa olevan sisävesisäännön määritelmästä. Ehdotetun määritelmän mukaan esimerkiksi veneilyseurojen ja kuntien satamassa, poijussa olevat veneet olisivat ankkuroituja. Voimassa olevassa sisävesisäännössä nämä ovat olleet ankkuroinnin määritelmän ulkopuolella. Mikäli nämä sisällytetään määritelmään, tulee niiden meriteiden sääntöjen mukaan päiväsaikaan käyttää merkkikuviona palloa ja yöllä ankkurivaloa. Etenkin ankkurivalon käyttäminen rasittaa veneiden sähköjärjestelmiä ja asettaa lisääntyneitä vaatimuksia veneiden akkukapasiteetille ja latausvaatimuksille.

Pykälässä säädetään vesikulkuneuvon käyttäjän velvollisuuksista. Vesikulkuneuvon käyttäjää ei kuitenkaan ole määritelty. Perusteluissa mainitaan, että pykälä vastaa pääosin nykyisen vesiliikennelain 5§:n 1 momenttia, mutta se kuitenkin koskisi vain vesikulkuneuvolla liikkujaa ja sen käyttäjää. Näin ollen se koskisi jokaista vesikulkuneuvossa olevaa henkilöä, koska he liikkuvat vesikulkuneuvolla tai käyttävät sitä. Tämä on sinällään selkeää, mutta asia tulisi avata tarkemmin.

Pykälän 1 momentissa määritellään vaadittavat pätevyydet. Nämä ovat kuten nykyisessä vesiliikennelaissakin - riittävä ikä, kyky ja taito. Ainoastaan ikä on määritelty, mutta kyky ja taito ei. Käytäntö on osoittanut, että näiden määrittelemättömyys aiheuttaa ongelmia etenkin vesiliikenteen valvonnan ja sanktioinnin yhteydessä. Lakiesityksessä ei tunnu löytyvän edes sanktiomahdollisuutta 6§:n 1 momentin rikkomisesta. 

Lisäksi 1 momentissa säädetään, että rekisteröitävää moottorilla varustettua vesikulkuneuvoa saa ohjailla ja hallita vain 15 vuotta täyttänyt. Mikäli rekisteröitävässä purjeveneessä on moottori, sitä ei saisi käyttää alle 15 -vuotias ilman 15 vuotta täyttänyttä - edes purjeilla, koska se on varustettu moottorilla. On kuitenkin olemassa rekisteröitäviä purjeveneitä, joissa on pieni moottori. Muutamina esimerkkeinä voi mainita Sulkavene, Fabola Campus ja Microtross. Näitä ei saisi alle 15 -vuotias käyttää ilman 15 vuotta täyttänyttä, mutta lähes 20 -metristä moottoritonta purjevenettä saisi. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoisuutta, mutta ei lisää turvallisuutta. 

Tässäkin momentissa käytetään termiä moottorilla varustettu. Nykyinen sanamuoto juontaa juurensa aikaan, jolloin purjeveneitä ei vielä tarvinnut rekisteröidä. Sen sijaan tulisi käyttää moottorivene, jolloin pykälä selkiytyisi ja olisi saman sisältöinen, kun se on aikoinaan tarkoitettukin. 

Pykälän 2 momentissa säädetään, että epäselvissä tapauksissa siitä kuka on vastuussa, olisi päälliköksi katsottava joko omistaja tai haltija. Haltijan käsitettä esitetään perusteltuna, koska vesikulkuneuvo voi olla esimerkiksi rahoituslaitoksen omistuksessa, mutta se ei voi toimia päällikkönä. Myös vesikulkuneuvon haltija voi olla joku muu kuin henkilö - esimerkiksi yritys, joka ei myöskään voi toimia päällikkönä. Kuka siis epäselvässä tilanteessa on päällikkö, jos vesikulkuneuvo on rahoituslaitoksen omistuksessa ja yrityksen hallinnassa. 2 momentin viimeinen virke on siis turha, koska vesikulkuneuvossa on aina joku, joka tosiasiallisesti hallitsee sitä.

Pykälän 1 momentin 4 kohdan vaatimus merikartoista on kannatettava. Huomioitavaa on myös, että SOLAS V-luku edellyttää reittisuunnitelman tekoa. SOLAS V -lukua sovelletaan osittain huviveneisiin, joiden vetoisuus on alle 150GT. Kyseinen luku edellyttää myös muita varusteita.

Momentin 5 kohdassa säädelty kelluntapukineiden käyttö olosuhteiden mukaan on hyvä askel eteenpäin kohti parempaa vesiliikenteen turvallisuutta. Harmillista kuitenkin on se, että perusteluidenkin mukaan edellytetään henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus ennen kuin asiaa arvioidaan. Monessa muussa maassa, kuten esimerkiksi Irlannissa tulee kelluntapukineet olla aina puettuina. 

 

2 luku

Meriteiden sääntöjen osittainen sisällyttäminen lakiehdotukseen aiheuttaa sekaannusta. Lakiehdotukseen tulisikin sisällyttää pelkkä informatiivinen yleissäännös meriteiden sääntöjen noudattamisesta kokonaisuudessaan tietyillä vesialueilla. Näin ollen 10§ olisi aivan riittävä viittaus meriteiden sääntöihin ja nykyiset sisävesisäännöt voitaisiin sisällyttää lakiehdotukseen ilman erillisiä viittauksia meriteiden sääntöihin. 

Kokonaisuutena koko luku on sekava, koska osa on viittausta meriteiden sääntöihin ja osa on tuotu sisävesisäännöistä. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi alle 12 -metristen veneiden valojen ja merkkikuvioiden teknisiä yksityiskohtia säädetään laissa, mutta yli 12 -metrisistä ei ole lainkaan sääntelyä, koska meriteiden sääntöjen liitteeseen I ei ole viittausta. Ainoastaan määräyksenantovaltuutus Liikenne- ja viestintävirastolle alle 20 -metristen merkkikuvioiden osalta. Edelleen lakiehdotuksesta puuttuu meriteiden sääntöjen liitteessä I määritellyt vesikulkuneuvojen valojen ja merkkikuvioiden tekniset yksityiskohdat. 

 

3 luku

41§ 

Pykälän 2 momentissa säädetään kansainvälisen huviveneen kuljettajankirjan saamisen edellytykset. On positiivista ja kannatettavaa, että kyseisen kirjan saamisen alaikäraja on alennettu samaan kuin UNECE resoluutio 40:n kanssa, eli 16 vuoteen. 

Pykälän 3 momentissa on selkeästi säädelty, että ainoastaan hyväksyttyjen koulutusjärjestäjien antamat koulutustodistukset kelpaavat osoittamaan teoriaosaamisvaatimusten täyttymisen. 

Saman momentin 4 kohdassa edellytetään sama vaatimus käytännön osaamisen osoittamiseksi. Kuitenkin perusteluissa mainitaan, että todistuksen käytännön veneilyosaamisesta voisi antaa kuitenkin muukin kuin momentin 1 kohdassa tarkoitettu taho. Tämä jatkaa nykyään käytäntönä olevaa villiä ja vapaata toimintaa, jolloin kuka tahansa voi myöntää todistuksia toisilleen, tuntematta lainkaan todistettavan osaamista sekä todistuksenantoon liittyvää vastuuta. Tämän tapaisesta ”villi länsi” -toiminnasta tulisi veneilyturvallisuuden parantamiseksi päästä eroon ja rajoittaa myös käytännön osaamisen todistuksenanto ainoastaan momentin 1 kohdan tahoille, kuten momentin tekstikin säätää.

 

6 luku

108§

Pykälän 1 momentissa olisi kannatettavaa muuttaa varustevaatimuksen pituusraja yhtenäiseksi rekisteröinnin pituusrajan kanssa, eli 5,5 metriin. Tämä selkeyttäisi sääntelyä huomattavasti. 

Pykälän 4 kohdan mukaisessa sammutinvaatimuksessa tulisi huomioida veneen koko sammuttimen teholuokassa. 8A68B teholuokan sammutin ei alkuunkaan riitä suurempaan veneeseen. Suuremmissa veneissä tulisikin vaatia useampi sammutin. 

Huomioitavaan on myös, että SOLAS V -luku edellyttää vesikulkuneuvoihin myös tutkaheijastimen.

Pykälän muut tarkennukset ovat kannatettavia.

 

8 luku

123§

Pykälän 1 kohdan mukaan päällikölle määrätään 70€ suuruinen liikennevirhemaksu, mikäli 108§:n mukaisissa varusteissa on puutteita. Näin ollen, mikäli kelluntavälineet puuttuvat tai sammutin puuttuu kokonaan, määrätään ehdotuksen mukaan liikennevirhemaksu, kun nykyisellään samasta rikkeestä määrätään päiväsakko. Kyseessä on siis sanktioinnin lievennys tärkeimpien varusteiden puutteeseen.

Lopuksi Turvallisesti vesillä ry toteaa, että mikäli esityksen sisältöä muutetaan olennaisesti ehdotuksen pääkohtien osalta, tulisi muutettu ehdotus lähettää uudelle lausuntokierrokselle. 

Tulevat tapahtumat

ma ti ke to pe la su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30

Turvallisesti vesillä ry.

y-rek.nro 215.084

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tietosuojakäytäntö

2018  Turvallisesti vesillä   globbers joomla templates